HistoriaTila sijaitsee Kypärämäen ja Köhniön alueella, jossa oli 1800-luvun lopulla vielä harvakseltaan asutusta ja alue oli soista korpimetsää, joka toimi enimmäkseen kaski- ja laidunmaana. Könkkölässä, joka silloin tunnettiin Mustamäen tilan nimellä, viljeli maata torppari Johan Lintinen aina vuoteen 1941, jolloin Jyväskylän kaupunginvaltuusto luovutti vuokravapaasti tontin Jyväskylän kunnan työläisten ammattiosaston käyttöön. Käyttöönotto tosin siirtyi sodan alettua ja Jyväskylän kaupunki pääsi luovuttamaan 4,75 hehtaarin kokoisen alueen kaupungin työntekijöiden yhdistysten vapaa-ajan käyttöön vasta 1947. Torppari Lintinen sai asustella tontillaan vielä vuoteen 1948, jonka jälkeen hän poistui vieden mukanaan torppaan kuuluvat rakennukset.
Könkkölän päärakennuksen rakentaminen aloitettiin vapaaehtoisvoimin talkootyönä sodan jälkeen. Suurin osa rakennusmateriaaleista joko lahjoituksina tai uusiokäytön kautta, esimerkkinä hirret, jotka alun perin oli tilattu Kypärämäen koulun rakennustarpeiksi. Päärakennuksen harjannostajaisia juhlittiin 1949 ja samana vuonna rakennus otettiin virallisesti käyttöön. Rannassa sijaitsevat naisten ja miesten saunat valmistuivat ennen päärakennuksen käyttöön ottoa, mutta etenkin jälkimmäistä ollaan jouduttu korjaamaan ja jopa uudelleen rakentamaan tulipalojen vuoksi. Tontilla on myös useita muita rakennuksia, jotka on joko siirretty tai rakennettu tilan käyttöön. Kirkkopuistosta tuotiin valkoinen kaivokoppi suojaamaan tilan kaivonkantta ja Sillanpään tilan vilja-aitta sekä Mannilan aitta saapuivat Köhniönjärven rannalle niiden jäätyä tarpeettomiksi alkuperäisissä tarkoituksissaan. Lisäksi tilalle siirrettiin maakellari Halssilasta. Tilalle rakennettiin 1960-luvun puolivälissä tenniskentät suuren kysynnän vuoksi sekä luhtiaitta niin majoitus- kuin säilytystarpeisiin. Useat näistä rakennuksista siirtyivät 1984 Kunnallistekniikan museon valvonnan alaiseksi, joka vielä tänäkin päivänä vastaa niiden ylläpidosta. Museo on auki ja esittelee kiinnostuneille rakennuksia ja niiden kalustoa kesäkaudella. Lisäksi päärakennuksen edustalla olevaa pellonpohjaa vuokrattiin pitkään kaupungin työntekijöiden viljelyspalstoiksi. Viimeisten vuosikymmenten aikana toiminta on hiipunut ja rakennukset ovat myös sitä mukaa rapistuneet. Siksi tällä hetkellä yksi tärkeimmistä aspekteista Könkkölän kehitysprojektissa onkin päärakennuksen kunnostaminen, koska kyseessä on niin historiallisesti kuin symbolisestikin tärkeä rakennus. Kunnostusprojektissa halutaan käyttää samaa yhteisöllistä talkoohenkeä ja jatkaa tilan käyttömahdollisuuksia vielä tulevillekin sukupolville. |
